Info / Tickets: http://militant.zone/AR2018/
tiistai 14. elokuuta 2018
sunnuntai 12. elokuuta 2018
keskiviikko 8. elokuuta 2018
Steelchaos 9.-10.11.2018
Infot: https://www.steelfest.fi/main
Liput/tickets: https://www.ticketmaster.fi/artist/steelchaos-lippuja/999901
Facebook event: https://www.facebook.com/events/332966753844482/
tiistai 31. heinäkuuta 2018
Keikkarapsa: Mistreatin kolmikymppiset, lauantai 28.7.
Lauantaina saavuimme mestoille noin klo 19 ja paikalla oli yllättävän vähän porukkaa tuohon aikaan, liekö edellisen illan remuamiset sitten vaatineet verojaan osassa. No ei aikaakaan kun keikkapaikalle alkoi tasaiseen tahtiin valua edelliseltä illaltakin tuttua porukkaa ja oli ensimmäisen esiintyjänkin aika.
Saksalainen Barny, joka oli siirretty perjantailta lauantaille aloitteli akustista settiää selkeästi viileämmässä säässä kuin perjantain helvetillinen kuumuus. Ikävä kyllä tämä meni täysin ohi kun jäin suustani kiinni ties kenen kanssa, vaikka Barnya olin odottanut kuulevani ja näkeväni. Seuraavana vuorossa oli kotimaisen RAC:n tarkkailuluokka, eli Genocide Wolves joka on ollut erittäin aktiivisena keikkarintamalla ja julkaisi yhtye jokunen kuukausi sitten debyytti levynsäkin No Fucking Tolerance. Yhtye on livenä raaka ja periksiantamaton, vaikkakin soitosta huomaa ettei yhteisiä treenejä kauheasti ole vedetty. Tämä ei kuitenkaan itseäni ole kertaakaan "Susien" keikalla haitannut, sillä yhtyeen pieni käppäisyys tuo vain enemmän eloa soittoon ja kohkaaminen on sitä luokkaa että väkisinkin jalka tamppaa maata. Vihaista ja tympeää metallista RAC:ta!
Sitten lavalle kipusi paluuta tekevä White Minority, joka julkaisi vuonna 2006 Heroes of Our Days albumin ja on viime vuodet vietellyt hiljaiseloa. Täytyy sanoa että yksi parhaista vedoista koko viikonloppuna ja yleisökin tuntui olevan innoissaan ja välillä saikin kuulla huutoja että oli korkea aika tullakkin jo takaisin keikkalavoilla. Yhtye tykitti vanhojen biisien lisäksi muutaman uudenkin biisin ja olenkin käsittänyt että bändiltä olisikin tulossa uusi levy tässä jossain vaiheessa. Debyyttilevystäkin voisi vaikka uusintapainos tulla myös niin saisi senkin käsiinsä.
Marder tuntuu olevan tänä päivänä jokaisella RAC keikalla mukana ja voisi luulla että alkaisi jo puuduttaa nähdä sama yhtye monta kertaa vuoden sisällä. Näin asia ei kuitenkaan ole, sillä Marder on tällä hetkellä yksi kovimmista liveakteista mitä olen nähnyt ja yhtye osaa myös viihdyttää yleisöä erittäin hyvin, eli kyllä se keikkakokemus on tulosta tuonut paljonkin. Yhtyeen metallinen hardcore toimii myös itselleni ja bändin yhteensoitto on mitä mainiointa kuunneltavaa. Paljon tuli taas uusia biisejä tulevalta levyltä, unohtamatta debyyttilevyn kovimpia ralleja. Bändin nopeus livenä on myöskin erittäin hurjaa eikä välissä ole mitään tunnelman keventäjiä vaan se on alusta loppuun vihaista turpasaunaa!
Tässä vaiheessa iltaa väkeä olikin jo jälleen vähintään yhtä paljon kuin edellisenä iltana jollei jopa enemmän. Sää oli eilistä viileämpi ja sateinen, joka viilensikin oloa mukavasti eikä ollut niin tukalaa hikoilun kanssa kuin ekana päivänä. Oheissälää oli paljon myynnissä levyjen, paitojen, kirjojen ja pinssien muodossa, sekä grilli oli kuumana tänäänkin. Pieni väsymys vain alkoi painamaan tässä vaiheessa, mutta ainakin seuraava yhtye oli vielä ihan pakko nähdä ainakin sillä se on Mistreat!
Finland Skinheads oli ensimmäinen ralli jolla porukkaa heräteltiin jälleen pittaamaan ja sali oli jälleen ääriään myöten täynnä. Barny kävi vierailemassa yhden biisin ajan lavalla, mutta muuten tämä oli nyt Mistreatin nykyisen kokoonpanon ilta ja biisejä kuultiin alkuajoista tähän päivään asti, Uudelta, juuri julkaistulta Heartless Bastards albumilta kuultiin nimikkobiisi ja musavideonakin ilmestynyt Side By Side. Muuten mentiin vanhojen tuttujen kappaleiden tahdeissa. Tänä yönä biisiä huudeltiin melkein alusta saakka yleisön joukosta ja Muke tokaisikin sitten jossain välissä että bändi ei yleensä ikinä soita toiveita, mutta tekee nyt poikkeuksen ja yleisö sai haluamansa. Keikka päätettiin tuttuun yhteislaulatukseen We're Readyn parissa. Huh että olikin kova, jos edellisen illan keikka oli mennyt vähän huti itseltäni niin tämä kyllä täytti sen jättämän aukon. Bändi on uskomattoman kovassa vedossa ja Muken leppoisat välispiikit saa yleisön hymyilemään ja hyvälle tuulelle. Hyvää kolmekymmenvuotis-syntymäpäivää Mistreatille, eiköhän oteta uusiksi kymmenen vuoden päästä taas.
Tuntui että ilta alkoi olemaan osaltani tässä. Maha kurni nälästä ja lompakko huuti tyhjyyttä, mutta vielä olisi PWA ja Code 291 jäljellä. Päätin siis jäädä katsomaan virolaisten veljiemme esiintymistä ainakin. Olen odottanu näkeväni tämän bändin siitä saakka kun missasin heidän edellisen suomen keikkansa joten eihän sitä nyt voinut tässä vaiheessa jättää leikkiä kesken. Eikä kyllä kannatanutkaan sillä Janus ja toverit tykitti niin kovan setin kovimpia biisejään ja PWA veti itsensä sinne viikonlopun top 5 listaan esiintymisensä perusteella. Voisin melkein sanoa että ne muut neljä oli Mistreat, Marder, White Minority ja Vapaudenristi. Code 291:n soittoa en enää jaksanut paikalle jäädä kuuntelemaan vaan suuntasin tieni kotia kohti. Olipahan viikonloppu, suuret kiitokset Crew 38:lle ja Blood & Honourille sekä kaikille tutuille joita keikalla näki ja tapasi.
Saksalainen Barny, joka oli siirretty perjantailta lauantaille aloitteli akustista settiää selkeästi viileämmässä säässä kuin perjantain helvetillinen kuumuus. Ikävä kyllä tämä meni täysin ohi kun jäin suustani kiinni ties kenen kanssa, vaikka Barnya olin odottanut kuulevani ja näkeväni. Seuraavana vuorossa oli kotimaisen RAC:n tarkkailuluokka, eli Genocide Wolves joka on ollut erittäin aktiivisena keikkarintamalla ja julkaisi yhtye jokunen kuukausi sitten debyytti levynsäkin No Fucking Tolerance. Yhtye on livenä raaka ja periksiantamaton, vaikkakin soitosta huomaa ettei yhteisiä treenejä kauheasti ole vedetty. Tämä ei kuitenkaan itseäni ole kertaakaan "Susien" keikalla haitannut, sillä yhtyeen pieni käppäisyys tuo vain enemmän eloa soittoon ja kohkaaminen on sitä luokkaa että väkisinkin jalka tamppaa maata. Vihaista ja tympeää metallista RAC:ta!
Sitten lavalle kipusi paluuta tekevä White Minority, joka julkaisi vuonna 2006 Heroes of Our Days albumin ja on viime vuodet vietellyt hiljaiseloa. Täytyy sanoa että yksi parhaista vedoista koko viikonloppuna ja yleisökin tuntui olevan innoissaan ja välillä saikin kuulla huutoja että oli korkea aika tullakkin jo takaisin keikkalavoilla. Yhtye tykitti vanhojen biisien lisäksi muutaman uudenkin biisin ja olenkin käsittänyt että bändiltä olisikin tulossa uusi levy tässä jossain vaiheessa. Debyyttilevystäkin voisi vaikka uusintapainos tulla myös niin saisi senkin käsiinsä.
Marder tuntuu olevan tänä päivänä jokaisella RAC keikalla mukana ja voisi luulla että alkaisi jo puuduttaa nähdä sama yhtye monta kertaa vuoden sisällä. Näin asia ei kuitenkaan ole, sillä Marder on tällä hetkellä yksi kovimmista liveakteista mitä olen nähnyt ja yhtye osaa myös viihdyttää yleisöä erittäin hyvin, eli kyllä se keikkakokemus on tulosta tuonut paljonkin. Yhtyeen metallinen hardcore toimii myös itselleni ja bändin yhteensoitto on mitä mainiointa kuunneltavaa. Paljon tuli taas uusia biisejä tulevalta levyltä, unohtamatta debyyttilevyn kovimpia ralleja. Bändin nopeus livenä on myöskin erittäin hurjaa eikä välissä ole mitään tunnelman keventäjiä vaan se on alusta loppuun vihaista turpasaunaa!
Tässä vaiheessa iltaa väkeä olikin jo jälleen vähintään yhtä paljon kuin edellisenä iltana jollei jopa enemmän. Sää oli eilistä viileämpi ja sateinen, joka viilensikin oloa mukavasti eikä ollut niin tukalaa hikoilun kanssa kuin ekana päivänä. Oheissälää oli paljon myynnissä levyjen, paitojen, kirjojen ja pinssien muodossa, sekä grilli oli kuumana tänäänkin. Pieni väsymys vain alkoi painamaan tässä vaiheessa, mutta ainakin seuraava yhtye oli vielä ihan pakko nähdä ainakin sillä se on Mistreat!
Finland Skinheads oli ensimmäinen ralli jolla porukkaa heräteltiin jälleen pittaamaan ja sali oli jälleen ääriään myöten täynnä. Barny kävi vierailemassa yhden biisin ajan lavalla, mutta muuten tämä oli nyt Mistreatin nykyisen kokoonpanon ilta ja biisejä kuultiin alkuajoista tähän päivään asti, Uudelta, juuri julkaistulta Heartless Bastards albumilta kuultiin nimikkobiisi ja musavideonakin ilmestynyt Side By Side. Muuten mentiin vanhojen tuttujen kappaleiden tahdeissa. Tänä yönä biisiä huudeltiin melkein alusta saakka yleisön joukosta ja Muke tokaisikin sitten jossain välissä että bändi ei yleensä ikinä soita toiveita, mutta tekee nyt poikkeuksen ja yleisö sai haluamansa. Keikka päätettiin tuttuun yhteislaulatukseen We're Readyn parissa. Huh että olikin kova, jos edellisen illan keikka oli mennyt vähän huti itseltäni niin tämä kyllä täytti sen jättämän aukon. Bändi on uskomattoman kovassa vedossa ja Muken leppoisat välispiikit saa yleisön hymyilemään ja hyvälle tuulelle. Hyvää kolmekymmenvuotis-syntymäpäivää Mistreatille, eiköhän oteta uusiksi kymmenen vuoden päästä taas.
Tuntui että ilta alkoi olemaan osaltani tässä. Maha kurni nälästä ja lompakko huuti tyhjyyttä, mutta vielä olisi PWA ja Code 291 jäljellä. Päätin siis jäädä katsomaan virolaisten veljiemme esiintymistä ainakin. Olen odottanu näkeväni tämän bändin siitä saakka kun missasin heidän edellisen suomen keikkansa joten eihän sitä nyt voinut tässä vaiheessa jättää leikkiä kesken. Eikä kyllä kannatanutkaan sillä Janus ja toverit tykitti niin kovan setin kovimpia biisejään ja PWA veti itsensä sinne viikonlopun top 5 listaan esiintymisensä perusteella. Voisin melkein sanoa että ne muut neljä oli Mistreat, Marder, White Minority ja Vapaudenristi. Code 291:n soittoa en enää jaksanut paikalle jäädä kuuntelemaan vaan suuntasin tieni kotia kohti. Olipahan viikonloppu, suuret kiitokset Crew 38:lle ja Blood & Honourille sekä kaikille tutuille joita keikalla näki ja tapasi.
maanantai 30. heinäkuuta 2018
sunnuntai 29. heinäkuuta 2018
Keikkarapsa: Mistreatin kolmikymppiset, perjantai 27.7.
Vihdoin oli odottamani päivä koittanut ja olin matkalla määränpäähän jossa vietettäisin kaksi päiväiset synttärit 30-vuotiaalle RAC legenda Mistreatille.
Pieniä muutoksia oli perjantain ohjelmistoon tullu ja esim. Civic Duty oli lisätty perjantaille ja Barny siirretty lauantaille. Myös Mistreatin alkuperäiskokoonpanon esiintyminen oli muutettu muotoon Mistreat with friends, eli lavalla vieraili itselleni enemmän ja vähemmän tuttuja solisteja veivaamassa Muken ja kumppanien kanssa.
Perjantain aloitti aina niin tympeä Pylvanainen joka tykitti settinsä läpi ilman turhia löpinöitä ja tarjoilikin laadukkaita kappaleitaan kaikilta julkaisuiltaan. Pylvis on itselleni yksi suomen kovimmista RAC pumpuista niin livenä kuin levyltäkin ja jälleen sainkin todistaa mainiosti läpi vedettyä settiä. Ainoa miinus oli että NOP uupui täysin settilistasta tällä kertaa.
Seuraavana vuorossa olikin Civic Duty jota ei alkuperäisen tiedon mukaan ollut edes konserttiin nimetty. Valitettavasti ihmisten kanssa seurustelu keikkapaikan ulkopuolella vei itseltäni huomion kokonaan ja musiikki jäi taustalle. Hyvän kuuloista tykitystä kyllä tältäkin yhtyeeltä jälleen kerran ja toivonkin että saisimme vihdoinkin jotain äänitettyä Civic Duty materiaalia.
Kuumuus oli sitä luokkaa että keikkapaikka muistutti enemmän saunaa ja ulkonakaan tilanne ei ollut juurikaan helpompi. Porukkaa alkoi olemaan jo niin paljon että ilmassa oli oikeasti isommankin RAC-festarin tuntua ja myyntipöytiäkin oli useampia joista kyllä löysi haluamansa levyt ja paidat.
Ukkometsojen mailta tiluksille saapui seuraavana Pagan Skull, jonka näin ensimmäistä kertaa muutamia viikkoja sitten Vasaman Mahti tapahtumassa ja odotin tätäkin esiintymistä kovin odotuksin. Mukava oli huomata että setissä oli muutoksia, eli ei menty samoilla biiseillä kuin viimeksi, mutta toki hitit kuten 14 Sanaa ja Kali Yugan Lapset tuli tälläkin kertaa. Jälkimmäinen vierailevan Mikko Aspan tulkitsemana, samoin kuin oli Vasamassakin. Kyseinen featti on niin kova, että päihittää jopa alkuperäisen version jossa Stormheit hoiti puhtaat laulut pääosin. Hiton hyvä maku jäi Pagan Skullista jälleen kerran! Bändin yhteissoitto on myös rautaisaa ja sanoisinkin että PS on juurikin sellainen yhtye joka toimii livenä paremmin kuin äänitteeltä.
Sniper meni ohi ja enemmänkin taustamusana myyntipöytiä selaillessa ja seurustellessa. Huomioitavaa oli kuitenkin se että nyt alkoi olemaan sisätilat ensimmäistä kertaa illan aikana melko täynnä. Yhtyehän on erittäin suosittu ulkomailla, jopa suositumpi kuin suomessa. Paikalla olikin paljon ulkomailta saapuneita jotka olivat selkeästi tulleet myöskin Sniperin takia keikalle, sen verran täynnä alkoi sisätilat olemaan.
Sitten olikin vuorossa yksi kotimaisen RAC skenen aktiivisimmista keikkailijoista, eli Vapaudenristi joka on valehtelematta myös yksi kovimmista akteista mitä suomesta löytyy tällä hetkellä. Itselleni oli jo ties kuinka mones kerta kun näen Vapiksen livenä, mutta aina se vaan saa jalan vipattamaan ja yhtyeen keikat on melkoista yhteislaulun glooriaa. Tunnettuja hittejä tuli toisen perään ja yhtyeen biisilista elää mukavasti, eikä jokaisella keikalla tykitetä aina niitä samoja kappaleita, tämä onkin tärkeää koska live aktiivisuus on sitä luokkaa ja bändin tuotanto laaja ja niin hyvä että sieltä kelpaa valita biisit keikoille. Yksi festien parhaista esiintyjistä.
Aikaisemmin mainitsinkin jo että Mistreatin alkuperäiskokoonpanon esiintyminen oli peruttu ja muutettu sitten muotoon Mistreat with friends ja se olikin illan viimeinen esiintyjä. Tässä vaiheessa iltaa koko "sali" oli jo ääriään myöten täynnä ja kuumuus sitä luokkaa että heikompia olisi hirvittänyt. No näillä keikoilla ei heikot hillu joten eiku sisään vaan ja hikoilemaan. En ihan alusta päässyt näkemään tätä, mutta kun olin päässyt hyville mestoille niin Muke kutsuikin jo legendaarisen The Wrongdoersin vokalistia kiipeämään lavalle. Tämä oli itselleni tämän setin kohokohta, päästä kuuntelemaan kun Mistreat soittaa Wrongdoersia ja käskyttää ihmisiä käynnistämään pittiä. Harvoin on viime aikoina käymilläni RAC keikoilla kunnon pittejä ollut, mutta nyt oli. Meno näytti sivustakatsojasta niin hurjalta että sitä otti suosiolla muutaman taka-askeleen ettei olisi ihan siinä pitin vieressä. Bändiähän tämä vain lietsoi entisestää ja Mistreat olikin liekeissä ja veti neljä kappaletta Wrongdoersilta kunnes palasi oman materiaalinsa pariin taas. Muita vierailijoita oli mm. Jocke Karlsson ja PWA:n Janus. Oma iltani alkoikin päättymään tähän ja Mistreat jäi ystävineen juhlimaan lavalle vielä kun olin jo paikalta poistunut.
Kaikinpuolin onnistunut tapahtuma jossa oli todella paljon porukkaa ja tunnelma oli mitä mainioin. Hyvää kolmekymmenvuotis syntymäpäivää Mistreatille! Lauantaista sitten oma rapsa myöhemmin.
maanantai 23. heinäkuuta 2018
lauantai 21. heinäkuuta 2018
Mistreat 30th Anniversary Gig
Mistreatin kolmikymppiset 27.7.-28.7.2018
Ensi viikolla juhlistetaan legendaarisen RAC veteraani Mistreatin 30-vuotista taivalta melko näyttävin menoin, kun pk-seudulla järjestetään kahden päivän festarit jossa esiintyy Suomen kovimmat RAC pumput ja kolme kovaa nimeä ulkomailta.
Mistreat itse esiintyy festeillä kahdesti, niin alkuperäisellä kokoonpanollaan kuin nykyisellä, eli biisejä tulee varmasti kattavasti koko kolkytvuotiselta uralta.
Mukana on muitakin veteraaneja, kuten Sniper, PWA Virosta sekä jonkinlaista paluuta tekevä White Minority. Code 291 on ruotsalaisen Jocke Karlssonin (Pluton Svea ym.) johtama yhtye ja Barny tulee Saksasta esittämään kevyempiä RAC balladeja. Muun kattauksen hoitaakin sitten suomen kovimmat alan bändit Pylvanainen, Vapaudenristi, Genocide Wolves, Pagan Skull ja metallisempi Marder.
Esimakua festareilla esiintyvistä yhtyeistä alla:
Mistreat: Rotat (Live)
Sniper: Elämästä Kuolemaan
PWA - It's Time To Awake
Code 291 - Finnish Nightmare
Barny - Sternenkind
White Minority - The Enemy
Pylvanainen - Roviot
Vapaudenristi - Ilta Ulkona
Marder - Anti-you Assault Crew
Pagan Skull - 14 Sanaa
Genocide Wolves - Patriootti
Ensi viikolla juhlistetaan legendaarisen RAC veteraani Mistreatin 30-vuotista taivalta melko näyttävin menoin, kun pk-seudulla järjestetään kahden päivän festarit jossa esiintyy Suomen kovimmat RAC pumput ja kolme kovaa nimeä ulkomailta.
Mistreat itse esiintyy festeillä kahdesti, niin alkuperäisellä kokoonpanollaan kuin nykyisellä, eli biisejä tulee varmasti kattavasti koko kolkytvuotiselta uralta.
Mukana on muitakin veteraaneja, kuten Sniper, PWA Virosta sekä jonkinlaista paluuta tekevä White Minority. Code 291 on ruotsalaisen Jocke Karlssonin (Pluton Svea ym.) johtama yhtye ja Barny tulee Saksasta esittämään kevyempiä RAC balladeja. Muun kattauksen hoitaakin sitten suomen kovimmat alan bändit Pylvanainen, Vapaudenristi, Genocide Wolves, Pagan Skull ja metallisempi Marder.
Esimakua festareilla esiintyvistä yhtyeistä alla:
Mistreat: Rotat (Live)
Sniper: Elämästä Kuolemaan
PWA - It's Time To Awake
Code 291 - Finnish Nightmare
Barny - Sternenkind
White Minority - The Enemy
Pylvanainen - Roviot
Vapaudenristi - Ilta Ulkona
Marder - Anti-you Assault Crew
Pagan Skull - 14 Sanaa
Genocide Wolves - Patriootti
tiistai 15. toukokuuta 2018
Leon Degrelle - Eepos: Waffen SS-vapaaehtoisen Tarina
Sain käsiini muutama viikko sitten Ukonvasama Propagandan ja Europa Erwache Productionsin julkaiseman ja suomeksi kääntämän pamfletin Waffen SS-vapaaehtoisen Leon Degrellen tarinasta. Pamfletti sisältää kolme osiota, joista ensimmäinen kertoo Waffen SS:n tarinan Leonin kertomana, toinen osio käsittelee valokuvakokoelman Waffen SS:stä ja kolmas osio kertoo sitten Ted O'Keefen kirjoittaman "Leon Degrelle ja ristiretki Euroopan puolesta" joka kertoo Degrellen kamppailuista tässä eliittijoukossa.
Pamfletti on 48 sivun pituinen, eli sen lukee läpi illassa jopa kaltaiseni hitaampikin lukija joka jää aina lukemisen ohella pohtimaan ja pyörittelemään mielessään lukemiaan asioita. Teksti on erittäin mielenkiintoista ja pitääkin mukanaan alusta saakka ja lukemisen jälkeen jääkin janoamaan lisää tietoa tästä eliittisotilaiden ryhmästä josta on kovin vähän kerrottu. Ehdoton suosittelu kaikille kansallissosialisteille ja muillekkin joita toisen maailmansodan historia kiinnostaa.
"On jotenkin yllättävää että organisaation, joka oli sekä poliittinen että sotilaallinen ja joka toisen maailmansodan aikana yhdisti yli miljoona taistelevaa vapaaehtoista, tulee edelleen jäädä vaille huomiota.
Miksi? Miksi näin että kaikki viralliset tallenteet yhä käytännössä jättää huomiotta tämä poikkeuksellisen vapaaehtoisten armeijan? Armeijan joka oli aikamme suurimman kamppailun pyörteissä, kamppailun joka vaikutti koko maailmaan.
Vastaus saattaa yhä löytyä siitä faktasta, että suurin silmiinpistävä piirre Waffen SS joukoissa oli se, että se koostui vapaaehtoisista noin kolmestakymmenestä maasta.
Mikä aate kokosi heidät ja miksi he antoivat elämänsä vapaaehtoiseksi?
Ylistetty belgialainen SS-kenraali, Leon Degrelle, vastaa näihin, kuten myös muihin kysymyksiin liittyen Waffen SS organisaationn, tässä merkittävässä kirjassa."
Teosta on saatavilla Europa Erwachen verkkokaupasta 5€ hintaan.
Pamfletti on 48 sivun pituinen, eli sen lukee läpi illassa jopa kaltaiseni hitaampikin lukija joka jää aina lukemisen ohella pohtimaan ja pyörittelemään mielessään lukemiaan asioita. Teksti on erittäin mielenkiintoista ja pitääkin mukanaan alusta saakka ja lukemisen jälkeen jääkin janoamaan lisää tietoa tästä eliittisotilaiden ryhmästä josta on kovin vähän kerrottu. Ehdoton suosittelu kaikille kansallissosialisteille ja muillekkin joita toisen maailmansodan historia kiinnostaa.
"On jotenkin yllättävää että organisaation, joka oli sekä poliittinen että sotilaallinen ja joka toisen maailmansodan aikana yhdisti yli miljoona taistelevaa vapaaehtoista, tulee edelleen jäädä vaille huomiota.
Miksi? Miksi näin että kaikki viralliset tallenteet yhä käytännössä jättää huomiotta tämä poikkeuksellisen vapaaehtoisten armeijan? Armeijan joka oli aikamme suurimman kamppailun pyörteissä, kamppailun joka vaikutti koko maailmaan.
Vastaus saattaa yhä löytyä siitä faktasta, että suurin silmiinpistävä piirre Waffen SS joukoissa oli se, että se koostui vapaaehtoisista noin kolmestakymmenestä maasta.
Mikä aate kokosi heidät ja miksi he antoivat elämänsä vapaaehtoiseksi?
Ylistetty belgialainen SS-kenraali, Leon Degrelle, vastaa näihin, kuten myös muihin kysymyksiin liittyen Waffen SS organisaationn, tässä merkittävässä kirjassa."
Teosta on saatavilla Europa Erwachen verkkokaupasta 5€ hintaan.
keskiviikko 28. helmikuuta 2018
Hiljaisuus...
Loin Belial's Torch Blogille tumblr tilin jossa randomia sälää (kuvia & videoita). Feel free to follow me!
https://belialstorchblog.tumblr.com/
https://belialstorchblog.tumblr.com/
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)